Viikon aikana kävin kolme kertaa maastossa. Kaksi kertaa matkustin selässä ja kerran jalkauduin taluttelemaan. Talutuslenkillä olikin vähän häppeninkiä, kun jonkun omakotitalon pihassa oli kaivuri tekemässä hommia ja meteli oli sen mukainen. Lisäksi samaisella reissulla vastaan tuli skootterilla kaksi tyttöä ja koira. Siis koirakin oli skootterin kyydissä. Kuskilla ei ollut mitään käsitystä hiljentämään pyytävästä käsimerkistä, joten lopulta minulla meni hermot ja karjaisin komennon kuskille. Hoh, mitä tampioita. Onneksi polle ei ollut moksiskaan, mutta jotenkin tilanteessa oli vähän liian monta muuttujaa, jotka olisi saattaneet aiheuttaa vaaratilanteen. Mitä jos koira olisi yhtäkkiä päättänyt hypätä kyydistä pois.. Ja tietenkään toisella tytöllä ei ollut edes kypärää.. Tuli tuossa yksi päivä mieleen, että jos jostain löytyisi hirvivaaramerkki kankaaseen painettuna, niin taitaisin laittaa sen huomioliiviini. Jos se herättäisi autoilijoissa ja muissakin tiellä liikkujissa hieman järjen käyttöä. Yleensähän olen maastoillut täysin varmalla pollella, korstolla, jota ei hetkauta juuri mikään. Mutta monesti on näiden liikenteen ritarien suhaillessa ohi tuhatta ja sataa käynyt mielessä, että mitä jos alla olisi yhtään säikympi polle, joka pelästyisi jotain tien laidassa.. Jälki olisi rumaa..
Kerran kävin maastossa niin, että korston omistaja lähti samalla ulkoileen ja otti korston mukaan riimuun. Ravuri oli lähtenyt treenaamaan eikä korstoa voi jättää yksin hermoilemaan. Käytiin ihan kylän keskustassa kävelemässä. Tähän omakotitalovilinään oli turvallista lähteä korston perässä, joka ei tosiaan suuremmin hötkyile.
Viime perjantaina mentiin sitten taas korston perässä maastoilemaan. Tällä kertaa korstollakin oli ratsastaja selässä. Tosi rentoa menoa pollella heti alusta lähtien. Miten vielä itse pysyisi heti alusta lähtien rentoutumaan, jos lähtee yksin liikkeelle. Siinäpä se suurin ongelma.
Täällä satoi lauantaina lunta. Ounou. Pollella kauheat tilsat jalassa tarhassa. Onneksi lumi suli reilussa päivässä pois (tai niin minä kotona luulin). Lisäksi kaikki kärkihokit on kulunut suht onnekkaasti pois. Yritin niitä vielä jossain vaiheessa pelastaa ja vaihtaa, mutta enpä saanut yhtäkään väännettyä auki. Perskutti. Onneksi ihan kohta on kengityksen aikana. Sitten saa uudet hokit ja tilsakumit. Toivottavasti lumikin pysyy siihen asti poissa.
Madotuksen aika olis myös. Kylläpä on kätevää, että nykyään ei enää matolääkettä saa ilman lääkärin reseptiä!
Kenttä on nykyään jaettuna kahteen osaan. Toista majoittaa korsto ja ravuri ja toisella puolella on polle. Pojat ovat keksineet mukavan riimuleikin. Polle nyppii korston riimua ja ravuri pollen riimua. Lisäksi aitatolppia on mukava terrorisoida. Selkeästi väliin tarvittaisiin nyt kunnon virtaa, niin loppuisi tuo lankojen yli notkuminen.
Kerran kävin maastossa niin, että korston omistaja lähti samalla ulkoileen ja otti korston mukaan riimuun. Ravuri oli lähtenyt treenaamaan eikä korstoa voi jättää yksin hermoilemaan. Käytiin ihan kylän keskustassa kävelemässä. Tähän omakotitalovilinään oli turvallista lähteä korston perässä, joka ei tosiaan suuremmin hötkyile.
Viime perjantaina mentiin sitten taas korston perässä maastoilemaan. Tällä kertaa korstollakin oli ratsastaja selässä. Tosi rentoa menoa pollella heti alusta lähtien. Miten vielä itse pysyisi heti alusta lähtien rentoutumaan, jos lähtee yksin liikkeelle. Siinäpä se suurin ongelma.
Täällä satoi lauantaina lunta. Ounou. Pollella kauheat tilsat jalassa tarhassa. Onneksi lumi suli reilussa päivässä pois (tai niin minä kotona luulin). Lisäksi kaikki kärkihokit on kulunut suht onnekkaasti pois. Yritin niitä vielä jossain vaiheessa pelastaa ja vaihtaa, mutta enpä saanut yhtäkään väännettyä auki. Perskutti. Onneksi ihan kohta on kengityksen aikana. Sitten saa uudet hokit ja tilsakumit. Toivottavasti lumikin pysyy siihen asti poissa.
Madotuksen aika olis myös. Kylläpä on kätevää, että nykyään ei enää matolääkettä saa ilman lääkärin reseptiä!
Kenttä on nykyään jaettuna kahteen osaan. Toista majoittaa korsto ja ravuri ja toisella puolella on polle. Pojat ovat keksineet mukavan riimuleikin. Polle nyppii korston riimua ja ravuri pollen riimua. Lisäksi aitatolppia on mukava terrorisoida. Selkeästi väliin tarvittaisiin nyt kunnon virtaa, niin loppuisi tuo lankojen yli notkuminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti