Mikä on kun ei taidot riitä..

Vähän sellainen fiilis tuli tänään. Päivän suunnitelma meni heti alusta uusiksi, kun joku olikin pystyttänyt maneesiin esteet ja muutenkin paikkaan oli ilmeisen tunkua. Päätiin mennä ulkokentälle treenaamaan taluttamista. Häiriötä riitti. Tuuli ja lumi pöllysi. Meni kuitenkin ihan kohtalaisesti. Ajattelin siirtyä maneesiin ja siitähän tuli sitten puolikatastrofi koko ideasta. Maneesissa ei ollut kuin yksi ratsukko, onneksi. Mutta ovet ja katto paukkui tuulessa, väkeä lappasi kahviossa ja mörköjä oli joka puolella. Muutaman kerran taisi käydä mielessä sataan laskeminen, ettei oma hermo olisi myös pettänyt. Saatiin onnistumisiakin, mutta kaikenkaikkiaan polle oli kuin tuli perseen alla ja valmis säntäämään millon mihinkin. En siis todellakaan haaveillut enää siinä vaiheessa ratsastuksesta.

Tallilla oli vielä vuorossa operaatio hokkien vaihto. Bilteman hyvä työkalu käteen ja homma luisti. Tai no, jotain sinne suuntaan. Muutamia kirosanoja oli ehkä havaittavissa, mutta kaikki hokit silti irtosi. Välilevyongelmainen selkä tosin on tällä hetkellä hyvin tietoinen tuosta tehdystä urakasta..